Viides viikko navetassa :)

Maanantaina menin Kveðjalla töihin. Myöhässä olleet lehmät ajettiin robotille, juotettiin vasikat ja sen jälkeen laitettiin niille korvamerkit. Aluksi Bjarni näytti miten homma tehtiin ja sitten minä sain laittaa merkit. Se oli melko helppoa ja ainoan haasteen hommaan toi se, kun jotkut vasikat eivät meinanneet millään pysyä paikallaan. Yksi-niminen vasikka kuitenkin oli todella helppo laittaa, sillä se makasi koko ajan. Kun navetassa oli valmista ja kaikki 12 vasikkaa oli korvamerkitty, lähdimme tekemään aitaa rehukaali laitumelle. Aita tehtiin ihan rehukaalien reunaan ja sitä siirretään joka kerta kun lehmät pääsevät sinne. Lehmiä ei voi päästää kerralla koko rehukaali alueelle, sillä ne söisivät itsensä hengiltä. Sähköt tarkastettiin mittarilla ja ihan hyvät lukemat saatiin. Iltapäivällä treenailtiin Kveðjan kanssa pysähdyksiä ja siirtymisiä ja loppumatkasta sujui jo todella hyvin. Kveðja reagoi jo todella hyvin istunta-apuihin. Anin kanssa kävimme vielä myöhemmin ratsastuslenkin. Minä menin Lilla Trúlla ja Ann Snæfinnurilla ja Freyr oli käsihevosena. Puolessa välissä vaihdettiin, siten että Freyr oli minulla kädessä, koska Snæfinnur alkoi temppuilemaan matkalla. Eläinlääkäri kävi tuomassa Spekin jalkaan kipulääkettä, jota pistetään sille viikon ajan.

Tiistaina menin Kveðjalla töihin ja se laitettiin päiväksi ulos tarhaan, jotta sillä oli vähän tekemistä. Laitumelta kävellessäni Skessa käveli minua vastaan. Se on lehmä, ja sen ei todellakaan pitäisi kävellä minua etupihalla vastaan. Yritin siinä sitten ajaa sitä navettaan ja tuli käveltyä lehmän perässä pitkin puutarhoja. Lopulta Bjarni tuli auttamaan ja saatiin Skessa-lehmä muiden joukkoon navettaan. Matkalla se kuitenkin päätti käydä kääntymässä ruokintapöydällä ja pelästytti kaikki muut takaisin ulos. Kiersin laitumen toiseen päähän ja ajoin kaikki lehmät takaisin sisään ja suljin oven. Sitten tehtiin perushommia. Juotin vasikat ja lypsin myöhässä olevia lehmiä. Sen jälkeen ajettiin lehmät rehukaalilaitumelle ja siivoilin navettaa. Päivänpäätteeksi vielä opetettiin Salma-hieho, joka oli poikinut aiemmin kuolleen vasikan, robotille. Se ei ollut ollut koskaan aiemmin robotilla ja kaikki meni todella hienosti. Se saatiin ruokanappuloiden avulla houkuteltua sisään ja se käveli aluksi muutaman kerran robotin läpi. Kun sitä alettiin lypsää, se tietysti ihmetteli kovasti ja asteli karkuun, muttei potkinut paljoakaan. Seuraavat päivät seuraillaan, miten lypsyt alkavat onnistua.

Keskiviikkona oli ongelmia Kveðjan kanssa aamulla. Se ei suostunut kävelemään eteenpäin. Jouduin kahdesti matkan aikana nousemaan sen selästä alas ja taluttamaan. Pääsimme kuitenkin päättäväisyyden ja maasta lainatun oksan avulla kuitenkin perille ennen kahdeksaa. Takaisin mennessä ei ollut mitään ongelmia kun Ann ja Hanna tulivat vastaan. Navetassa tein jälleen perushommat, jonka jälkeen lehmät ajettiin rehukaalilaitumelle. Siirsin aita tolppia, jotta lehmät ylettyivät. Pääsin kunnolla pesemään ja siivoamaan käytävät navetassa. Kun sain kaikki pestyä täydellisesti, Bjarni soitti ja pyysi minua hakemaan lehmät takaisin navettaan. Vähän aikaa navetta oli siis puhdas ja sitten lehmät tulivat ja sotkivat. Tuli kuitenkin todella hyvä fiilis kun näki oman työn jäljen. Torstaina en ollut töissä, koska olin huonovointinen.

Perjantaina vein vasikoille maidon, lypsin myöhässä olleita lehmiä ja siivosin siinä samalla. Ljúf-lehmän vedin oli poljettu. Ilmeisesti joko se itse tai joku toinen lehmä oli astunut sen päälle. Sen vetimet kyllä sojottavat joka suuntaan, joten en ihmettele, että vahinko on sattunut. Joka tapauksessa "rikkinäistä" vedintä ei voitu lypsimeen laittaa, joten vetimeen laitettiin tikku, jonka avulla maito valui ulos. Tässä tapauksessa tikkuna käytettiin antibioottituubin kärkeä. Se oli juuri sopiva, sillä se on normaalistikin tarkoitettu vetimeen laitettavaksi. Lehmän kannalta tämä oli huonompi juttu. Bjarni kertoi minulle, että seuraavan kerran kun lehmiä lähtee teuraaksi, Ljúf joutuu tähän porukkaan. Sen vedin ja yleensäkin utarerakenne aiheuttaa niin paljon ongelmia. Se lypsää todella paljon maitoa, mutta ei vain ole toimiva lehmä robotille ja lisäksi vedin todennäköisesti nyt tulehtuu ja lopulta sitä ei pysty lypsämään ollenkaan. Harmi sinänsä, sillä lehmä on todella mukava eikä ole ikinä potkinut lypsettäessä. Jotain positiivistakin kuitenkin havaitsin. Salma, joka oli alkuviikosta poikinut ensimmäisen vasikkansa kuolleena, meni itse robotille. Seurailin tilannetta sivusta ja homma sujui hienosti. Jaoin myös lehmille heinän. Aluksi hain paalin paalipinosta, mutta Bjarni hieman auttoi ja otti paalin alas, sillä se oli kolmannessa kerroksessa. Pienkuormaajalla todella painavan paalin alas ottaminen niin korkealta voi olla vaarallista, sillä aina ei tiedä mihin suuntaan paali menee ja pienkuormaajakin voi kaatua. Kun sain paalin kuljetettua ruokintapöydälle, siitä otettiin muovit ja verkko pois ja sitten se kipattiin. Onnistuin jo hyvin saamaan heinän tasaisesti ja jopa työntämään sitä eteenpäin niin, että se meni sinne minne halusin. Tarvitsen todellakin vielä harjoitusta, mutta kyllä se siitä pikku hiljaa :)

Lauantaina siirsin hevoset aamulla ja kaikki antoivat todella hyvin kiinni. Illalla olin siirtänyt väliaikaista aidan pätkää, jotta hevosilla olisi vähän enemmän syötävää loppuun kalutulla laitumella ja kaikki korrenpätkä uudelta alueelta olikin tarkasti syöty. Kävin myös korjaamassa kanarampin ympärillä olleen aidan, joka oli kaatunut ja nyt hevoset jälleen hieroivat päätänsä ramppiin rikkoen sen.

Sunnuntaina siirsin aamulla hevoset ja sain ne vietyä siten, että jouduin kävelemään vain kahdesti laitumen ja tarhan väliä. Ensiksi otin kiinni Freyrin ja Lilla Trún riimunaruihin ja Snæfinnurin suoraan riimusta. Portin avaaminenkin onnistui hyvin vaikka kädessä oli kolme hevosta. Sitten otin Spekin ja Kveðjan. Speki antoi hyvin kiinni ja kävelimme Kveðjan perässä vähän aikaa kunnes sekin antoi kiltisti kiinni. Laitumen portin alalangan kahva irtosi jälleen, mutta onneksi se on helppo korjattua ja sain sen hoidettua vain muutamassa minuutissa. Tallissa harjasin lattian ja annoin kanoille ruokaa.