Ensimmäisen viikon fiiliksiä

Alkuun vähän taustatietoa ennen kuin päästään itse viikon tapahtumiin. Olen työssäoppimassa naapuritilallamme. Tilalla on vähän vajaa 100 ha peltoa ja osaomistus broilerikanalasta. Tilalla on neljä traktoria, jontikka, kaksi casea ja pikkuinen vanha massey ferguson. Olen tilalla juhannukseen asti työssäoppimassa, jonka jälkeen lähden Islantiin. Tilalla toimii yrittäjänä kaksi veljestä, Sami ja Santtu. Tilan nimi on Rantala. Satunnaisesti teen myös hommia poikien äidin, Eevan luona. Työskentely on ollut todella mukavaa olen saanut tehdä erilaisia töitä ja minua neuvotaan aina kun tarvitsen apua (ja tarvitsen apua aika usein, sillä en vielä kauheasti osaa mitään). Kysymyksiäni ei ole pidetty tyhminä, vaikka ne omasta mielestäni siltä välillä tuntuvatkin. Saan tehdä hommat omaa tahtia, siten ettei synny liian suuria paineita. Minulle on myös kerrottu paljon asioita, vaikken ole kysynytkään. Kaikki on selitetty selvästi ja perusteltu. Tarvittaessa on myös näytetty miten asiat kuuluu tehdä. Teen n. kahdeksan tunnin työpäivää.

Sitten päästäänkin viikon tapahtumiin. Aloitin maanantaina 13.4.2015 klo 9. Menin tilalle ja lähdimme ulos katsomaan toista casea. Se piti laittaa apuvirroilla käymään. Santtu lähti hakemaan autoa, josta saataisin maxxumiin virtaa. Minua pyydettiin kaivamaan traktorista apuvirtakaapelit ja kiinnittämään ne. No osasinhan minä ne kaapelit etsiä, mutta en todellakaan kiinnittää niitä. Kun Santtu tuli autolla niin seisoin siinä sitten tyhmännäköisenä kaapelit kädessä ja kerroin etten osaa niitä asentaa. Minulle neuvottiin miten ne laitetaan ja mitä niiden kanssa saa tehdä ja mitä ei. Nyt sitten osaan apuvirtakaapelit kytkeä. Kun saatiin traktorin käyntiin ja sen toinen vuotava takarengas täytettyä, niin ajoin sen etupihalle. En kuitenkaan ehtinyt sitä suuliin asti ajaa, kun Santtu tuli kertomaan, että apuvirta-auto oli jäänyt kiinni peltoon. En ikinä ollut mitään hinannut, mutta hyvinhän se meni kun sain neuvoja koko ajan. Kun saatiin auto irti ajoin casen suuliin ja aloimme tunkata sitä, koska oikea takarengas piti poistaa, jotta saatiin tutkittua miksei sen puolen jarru toimi. Löysäsimme pultit renkaasta ja kävimme kahvilla.

Kahvin jälkeen Sami tuli auttamaan renkaan irroittamisessa ja rengas saatiin irti. Jarrujen toimimattomuuden syyksi löytyi rikkinäinen rautaputki. Jotta nähtiin putki paremmin piti traktoria pestä. Etsimme letkun ja raahasimme painepesurin pihalle, josta se jatkojohdon avulla ylttyi traktorille. Sitten menimmä syömään. Ruuan jälkeen jäin Eevan kanssa siistimään pihaa. Hän nosteli oksia ja muuta pihan roskia jontikan kauhaan ja minä kävin kippaamassa ne niille tarkoitettuun paikkaan. Kun saatiin piha siistiksi niin ajoin jontikalla Rantalaan. Siellä korjailimme natikkaa (case international). Sain siinä kaikenlaisia pultteja ja muttereita väännellä.

Tiistaina aamulla kun olin lähdössä töihin satoi lunta. Onneksi ei ole pitkä matka ajaa, sillä kuljen töihin kevarilla. Ensimmäiseksi pesin jontikan painepesurilla ja tottakai, kun niin taitava olen, sain kasteltua itseni lähes kokonaan. Kun kävimme kahvilla Santtu antoi minulle kuivan hupparin lainaan, jotten tulisi kipeäksi. Seuraavana projektina oli hiacen ikkuna. Se oli mennyt rikki ja se piti nyt paikata, jotta sen voi ajaa ulos ja saatiin jontikka suuliin imurointia ja ikkunoiden pesua varten. Teippasin hiacen ikkunaan vanhan starttiravinnesäkin. Teippi vain otti kovin huonosti kiinni, kun säkki oli niin likainen. Ennen kun lähdimme syömään laitoimme jontikan moottiöljyn valumaan, jotta öljyt saatiin vaihdettua. Ei siinä kädet sitten ihan puhtaina pysynyt, kun joutui moottoriöljyssä niitä uittamaan. Mutta onneksi öljy tekee vain hyvää iholle :). Iltapäivällä pesin jontikan lasit ja imuroin sen, vaihdoin suodattimet ja puhalsin yhden ilmasuodattimen paineilmalla puhtaaksi. 

Keskiviikkona rasvasin jontikan ja nippoja löytyikin vaikka ja mistä ja sain kontata traktorin alla, jotta kaikki tuli varmasti rasvattua. Kun sain rasvauksen hoidettua ajoin pesupaikalle. Siellä pesin traktorin etuakselit ja takaosan. Sitten rasvasin etukuormaajan ja kiinnitin sen jontikkaan. Ennen ruokaa kävimme Santun kanssa hakemassa kärryllisen vehnää kauempana olevasta suulista ja veimme sen tipulaan. Pääsimme vasta kahden aikaan syömään kun ajan kulua ei ollenkaan huomannut ja takasin palattuamme aika olikin jo rientänyt. Ruuan jälkeen kävin keräämässä aurauskeppejä. Siinä tuli harjoiteltua jontikan oven avaamista, sillä jostain syystä en sitä koskaan saa ekalla yrittämällä auki. Avaussysteemi on todella yksinkertainen, mutta jostain syystä minulla on ongelmia sen kanssa koko ajan. Kun palasin reissultani pinosin aurauskepit niille varattuun paikkaan ja menin auttamaan casen kanssa. Pumppasin jarrua, kun Sami ja Santtu yrittivät selvittää miksei jarru jarruta.

Tortaina opettajani Menna kävi tilalla kirjoittamassa sopimuspaperit kuntoon. Imuroin natikan ja pesin sen lasit. Sen jälkeen ei oikein ollut muuta hommaa niin päätin korjata imurin. Siitä oli toinen vetokahvan pidike irronnut. Laitoin siihen uuden pultin ja mutterin. Oikean mittaista pulttia ei meinannut löytyä, joten korjasin asian prikoilla. Kun mentiin syömään alkoi sataa vettä. Peitimme Samin kanssa traktorin peräkärryillä olleen kuorman, jonka veimme ruuan jälkeen Santun kanssa suuliin. Siinä tuli harjoiteltua ison kuorman kanssa ajoa. Kärry oli meinaan täynnä suursäkkejä. Santtu neuvoi minulle millaisia ajoreittejä kannattaa käyttää. Hiekkatiellä lähelle reunaa ei kannata mennä, ettei penkka petä painon alla. Jos kuitenkin esimerkiksi ohitustilanteessa pitää mennä reunaan niin vauhtia on syytä hidastaa ja olla todella varovainen, ettei kärry kaadu. Kun peruutin kärryä suuliin tuli harjoiteltua peilien käyttöä, sillä kärryn ylitse ei nähnyt. Kun kuorma oli viety ja palasimme Rantalaan minun pitikin jo lähteä hammaslääkäriin.

Perjantaina imuroin casen ja pesin sen lasit. Kun olin saanut sen tehtyä menin Eevalle ja joimme kahvit. Sitten tasoitin nurmikon kuoppia mullalla ja käsikäyttöisellä lanalla. Sitten sain tehdä peruutusharjoituksia, koska pian mennään pellolle ja siellä ei sitten ole aikaa harjoitella. Peruutusharjoitukset olivat ihan hyviä, sillä en ole paljoa peräkärryn kanssa peruutellut. Olen oppinut käyttämään peilejä peruuttaessa. Niistä on todella suuri apu. Peruutusharjoitusten jälkeen oli ruuan vuoro, jonka jälkeen menimme Eevan kanssa Rantalaan ja siellä keräsimme kuusiaidasta leikatut havunoksat jontikan kauhaan ja vein ne sillä kärryyn. Lopuksi peruutin kärryn kuorman kanssa parkkiin ja siirsimme vielä metalli romua ja vanhan ruohonleikkurin kauhassa parempaan paikkaan. 

Viikko meni oikein mukavasti. Opin paljon kaikkea uutta ja olen varma että kesästä tulee todella mukava ja opin vielä paljon lisää kaikkea uutta.