Kuudes viikko 18.-22.5.

Maanantaiksi saatiin ostettua uusi imuri ja pääsin jatkamaan kuivurin siivousta. Jatkoin siitä mihin viimeksi olin jäänyt ja etenin ylhäältä alaspäin. Imuri oli nyt paljon tehokkaampi, sillä tässä uudessa oli kolme moottoria kun vanhassa oli vain kaksi. Imuri piti todella kovaa ääntä, joten minulla oli kuuulosuojaimet päässä. Ja olihan se mukava kuunnella musiikkia siinä samalla. Lisäksi minulla oli hengityssuojain, sillä kuivurissa touhutessa nousi niin kova pöly, että sitä tarvitsi pitää. Muutama paikka oli sellainen, että piti käyttää mielikuvitusta, jotta sai kaikki paikat imuroitua. Esimerkiksi kuivurinkaapin tasot ja luukut vaativat hieman luovuutta ja samoin montun imurointi. Montun yläpuolella oli ritilä, jonka välistä sain ujutettua imurin alas ja imuroitua täten sieltä. Kuivuria imuroidessa menikin koko päivä, eikä tullut ihan valmistakaan.

Tiistaina jatkoin kuivurissa siivoilua. Enää alakerta oli imuroimatta, mutta siellä olikin eniten siivottavaa. Lattia piti aluksi harjata, sillä kuivuneet puiden lehdet tukkivat imurin. Alakerrassa oli myös paljon erillaista tavaraa joita piti siirrellä. Likaa ja roskaa oli myös niin paljon, että imuri täyttyi moneen kertaan ja sain sen ensimmäisellä kerralla jopa niin täyteen, että jouduin pyytämään Eevan apuun, jotta saimme imurin tyhjäksi. Lopulta sekin kuitenkin onnistui. Kun sain kuivurin siivouksen valmiiksi lähdin jontikalla ja carrierilla muokkaamaan peltoa kanalan vierestä. Ennen kuin lähdin ajamaan Sami perehdytti minut carrierin toimintaan ja kertoi miten minun pitää toimia pellolle päästyäni. Pellolla soitin Samille, joka neuvoi miten syvään kone piti säätää muokkaamaan ja miten saan sen katsottua kuinka syvältä kone on muokannut.

Keskiviikkona korjailimme vanhaa äestä, johon piti laittaa tuki, jotta se toimii kunnolla. Jouduin rälläköimään metallinpalsasia poikkia ja hiomaan rälläkällä äkeen kohdat, joihin rauta hitsattiin kiinni. Ajatuksena jo rälläköinti kuulosti kamalalta, mutta hengissä selvittiin. Ei se niin kamalaa ollutkaan. Kipinöitähän siitä lensi, mutteivät ne mitään tehneet. Minulla oli suojalasit, kuulosuojaimet ja paksut työhanskat, joten oli hyvin varustautunut eikä se rälläkkä minua sitten syönyt. Ei se vieläkään lempipuuhaani ole, mutta en sitä kyllä enää niin paljoa pelkääkään. Iltapäivällä palasimme pellolle jota olin aiempana päivänä muokannut. Pellolla oli märkä kohta, jonne ei ollut kylvökoneella asiaa. Kylvimme sen siis käsin. Ämpärit täytettiin viljalla ja sen jälkeen sitä heiteltiin tasaisesti märälle alueelle, jota ei oltu pystytty kylvämään. Sen jälkeen samaan tyyliin heiteltiin sinne lannoite.

Torstaina pyörittiin jälleen opelin kimpussa. Tarvittavat varaosat oli saatu hankittua ja nyt laitettiin paikalleen. Pari valoa ja parkki oli palanut, joten ne tarvitsi vaihtaa. Se ei ollut mikään iso homma. Ajovalon säätömoottorikin saatiin paikalleen ilman ongelmia. Kun oli tarkastettu ettei auton alapuolellakaan näkynyt mitään isompaa ongelmaa ja autossa ei pitäisi enää olla mitään isompaa vikaa niin aloimme jälleen asentaa polkimia. Apukuljettajan jarrua painettaessa auto pysähtyi kuin seinään, se asia oli siis jo kunnossa. Enää ongelmana oli se, etteivät polkimet palautuneet kunnolla. Aluksi kuskin jarrupolkin jäi aina hiukan jarruttamaan, niin että se piti nostaa jalalla ylös ja kun se saatiin toimimaan niin apukuljettajan jarru alkoi tehdä samaa. Saimme kuintenkin monen mutterin ja pultin vääntelyn ja ähinän ja puhinan jälkeen polkimen toimimaan ja nyt enää vain jännitetään meneekö auto ja poljin katsastuksesta läpi. Ensiviikon tiistaina se sitten nähdään ;)

Perjantaina menin aamulla äestämään perunamaan. Vein sinne ensiksi kaksi kauhallista kananpaskaa ja sitten äestin paskan piiloon ja muutenkin tasoitin maata. Sen jälkeen maa jätettiin kuivumaan, jotta myöhemmin päästäisiin laittamaan perunat maahan. Lähdimme laittamaan perunankylvökonetta massikan perään. Sitten kävimme kylvämässä toiseltakin pellolta märän kohdan. Jällen kylvä tapahtui käsin. Sitten keräsimme samalta pellolta kiviä ja heittelimme ne pellon reunaan. Sen jälkeen pääsimmekin jo kylvämään perunaa. Perunan kylvö tahtui siten, että istuimme Eevan kanssa kylvämässä ja Santtu ajoi massikalla. Se oli oikein hauskaa hommaa :)

Viides viikko

Maanantaina hain aamulla jontikan ja ajoin sen suulille, jossa Santun kanssa aloimme laittaa kylvökonetta valmiiksi. Kylvökoneesta lakaistiin aluksi vanhat herneen siemenet pois ja sen jälkeen aloimme lastata vehnän siemeniä kyytiin. Nostin jontikalla siemensäkkejä kylvökoneen yläpuolelle ja Santtu teki säkkiin reiän, josta siemenet valuivat sitten kyytiin. Siemeniä lastattaessa tuli kuitenkin laskuvirhe ja kyytiin ei mahtunutkaan kolmea säkkiä. Säkki piti laskea koneen päälle, jottei siemeniä valu maahan tai lannoitepuolelle. Lapioimme siemeniä suulista löytyneisiin säkkeihin, jotta saatiin tilaa vielä säkissä oleville siemenille ja valutettua ne kyytiin. Kun kuorma saatiin pysymään laitojen sisäpuolella aloimme tehdä kiertokoetta. Jo muutaman siementen punnitsemisen jälkeen kuitenkin huomasimme, että vaaka ei toiminut. Vaaka näytti sekavia lukemia ja lopulta siitä hävisivät numerot kokonaan. Santtu soitti Eevan hakemaan meidät ja lähdimme hakemaan uutta vaakaa. Lähdin Eevan kanssa hakemaan tipulalta taavettiin laitettavaa säkkien nostokoukkua. Sen jälkeen lähdin hakemaan jontikkaa ja kuormaa suulilta. Santtu selitti tarkaan mihin kohtaan traktori tulisi ajaa ja demostroi tilanteen leipäpaketin ja muiden erinäisten keittiövälineiden avulla. Myöhemmin pääsin vielä Samin kanssa kylvämään. Minulla oli jo omat ennakkoluuloni kylvämistä kohtaan ja ei se mitään helppoa ollutkaan. Piti muista monta asiaa ja Sami joutui koko ajan neuvomaan mitä piti tehdä. Kun kuitenkin sain hyvät neuvot niin kyllä se siitä alkoi sujua. Päisteessä piti kääntyä todella läheltä ojan reunaa ja melkein ajoin kerran ojaankin. Onneksi tilanteesta pääsi vielä hyvin peruuttamalla pois. Loppujen lopuksi kylväminen oli ihan kivaa, vaikka se helpointa hommaa ollutkaan.

Tiistaina siivosin kuivuria. Sain imuroitua yhden kuivurin ylimmistä tasoista, kun imuri lakkasi yhtäkkiä käymästä. Menin alas katsomaan, että mikä on vikana ja kun imuri ei enää lähtenyt käymään niin soitin Eevalle. Imurista oli toinen moottori mennyt rikki, joten siivoaminen sai siltä päivältä jäädä. Ajoin taavetin Rantalaan ja pesin sen. Pesun jälkeen se piti ajaa lämpimäksi. Sitten saimme moottoriöljyt laitettua valumaan ja sain lähteä kotiin.

Keskiviikkona jatkettiin taavetin huoltoa. Siihen vaihdettiin kaikki öljyt ja suodattimet. Suodattimien vaihto oli hieman haasteellista, sillä etukuormaaja oli siinä vähän tiellä, mutta kyllä se siitä sitten onnistui. Kun odoteltiin, että Eeva tuo taavettiin uudet öljyt, niin kävin hakemassa jontikan ja ajoin sen Rantalaan ja otin sen edestä etupöntöntön pois. Sitten piti lapioida ja lakaista suulin lattialta pois härkäpavut, jotka olivat siihen jääneet. Sitten sain peruutettua ruiskun suuliin. Sitten taavetin äljyt olikin jo tuotu. Laitettiin siihen uudet öljyt ja sen jälkeen maalasin kylvökoneen sitkaimen. Se oli kylväessä vääntynyt ja siihen oli hitsattu uusi pätkä rautaa ja jottei se ruostuisi se piti maalata.

Torstaina huolsimme autoja. Aluksi vaihdettiin hiaceen öljyt. Sitten alettiin korjata sen hajonnutta ikkunaa. Uusi ikkuna tehtiin levystä. Tyhjensin hiacesta kaikki tavarat omille paikoillee, jotta työskentely autossa olisi helpompaa ja se saataisiin siivottua vielä viimeisistä lasinsiruista. Kun hiace saatiin kuntoon otettiin käsittelyyn minun autoni. Sami ja Santtu olivat luvanneet auttaa sen kanssa, sillä siihen oli tarkoitus asentaa opetuspoljin. Myös kaikkea muuta vikaa siinä oli kuten esimerkiksi ajovalon säätömoottori oli irti. Säätömoottorin todettiin olevan rikki, joten ei muuta kuin uutta tilaukseen. Sitten päästiin polkimen kimppuun ja se osottautuikin isommaksi projektiksi kuin aluksi luultiin. Kun Sami ja Santtu laittoivat poljinta kuntoon minulle annettiin tehtäväksi mennä auttamaan kukkapenkin kitkemisessä. Kukkapenkistä nypittiin kaikki rikkaruohot pois ja maa käännettiin lapiolla. Lopuksi siihen vielä tuotiin uutta multaa päälle ja reunakivet aseteltiin parempaan järjestykseen. Opelia ei saatu kuntoon, mutta kello näytti jo niin paljon, että piti jo lähteä kotiin. Auto sai jäädä halliin viettämään viikonloppua, sillä perjantai olikin vapaapäivä.

Neljäs viikko

Viikko oli oikein vauhdikas ja tuntui, että tällä viikolla sattui ja tapahtui tavallista enemmän.
Maanantaina lähdimme aamulla ensimmäiseksi hakemaan ruiskua ja täyttökärryä. Aluksi massikka vedettiin jontikalla käymään. Kun pääsimme suulille peruutin sinne ja laitettiin jontikan perään täyttökärry. Vein sen Rantalaan ja Santtu toi ruiskun massikalla. Ajoin kärryn pellon reunaan ja otin sen irti traktorin perästä. Sitten yritettiin ottaa ruiskua irti massikan perästä, mutta massikan nostolaitteet eivät halunneet laskea. Teimme sitten riittävän korkean pinon trukkilavoista, jotta ruisku saatiin siihen korkeuteen laskettua mihin se oli jäänyt. Näin se saatiin jontikan perään ja Santtu pääsi ruiskuttamaan. Samin kanssa korjailtiin jälleen paskakärryä. Raappoja piti siirrellä ja ketjuja käännellä, koska ne olivat menneet poikki ja liitoskohdat sopivat menemään kärrystä vain yhdessä asennossa. Kun ketjut raappoineen saatiin kiskottua takaisin paikoilleen laitettiin kaikki muut säädöt kohdilleen. Ketjut kiristettiin samaan kireyteen, jotta ne menivät suorassa.

Tiistaina keräsin kiviä. Aluksi minun piti ottaa jontikan etukuormaajasta koukku irti ja vaihtaa tilalle kauha, sitten päästiin asian ytimeen pellolle. Se ei todellakaan ollut mitään ydinfysiikkaa. Kun näki pellolla perunaa isomman kiven se piti kerätä sieltä pois. Ajelin järjestyksessä pellon läpi ja keräsin kivet. Ruuan jälkeen haimme Eevan kanssa sylinterin korjaamolta ja jatkoimme taas kivien keräystä. Lopuksi kivet vietiin metsätielle, jossa niillä täytettiin tiessä olevia kuoppia.


 
Keskiviikkona pesin kanalaa. Aluksi piti harjata seinien reunustat turpeesta ja samalla pyhkäistä patteriputkien päältä tomut pois. Se ei ollut kyllä mitään lempihommaani, mutta kaikkea on tehtävä vaikkei kaikesta pitäisikään. Reunojen harjaamisen jälkeen pääsin kokeilemaan harjakonetta. Sami neuvoi miten sitä ajetaan ja sain lakaista kanalan päässä olevan piha-alueen. Harjan kallistuskulmaa oli todella vaikea arvioida. Kun harjaukset oli hoidettu lähdimme Rantalaan, jossa porasin hydrauliikkaliittimestä läpi reiän, jotta sen avulla saatiin painepesuri kanalassa kiinnitettyä seinässä olevaan vesipisteeseen. Ja kun liittimen helmi oli paikallaan niin eihän se vesi siitä tietenkään läpi tule, joten siihen piti siis porata reikä. Tehtävä oli vaikeampi kuin miltä se kuulosti. Kun sain tarpeeksi pitkälle porattua niin helmi alkoi liittimen sisällä pyöriä. Kävin muutaman kerran kysymässä Samilta lisäneuvoja ja sainkin hyvät neuvot. Sain kuitenkin rikottua yhden poranterän. Mutta aikani liitintä porattua ja hakattua saatiin kuitenkin siihen reikä ja päästiin tipulaan jatkamaan hommia. Puin sadevaatteet päälle ja aloitin pesemällä katon. Sain pestyä katon, pihan ja ruokkijat ja sitten olikin jo aika lähteä kotiin sillä tähän kaikkeen oli kulunut jo jonkin verran aikaan.

Tortaina menin jatkamaan pesua. Aloitin laskemalla tippalinjat alas. Kun sain ne pestyä niin aloin nostaa niitä takaisin ylös. Kolme linjaa nousikin ihan nätisti ylös, mutta yhdestä veivi ei pyörinyt. Lopulta se kuitenkin alkoi pyöriä, mutta veivi jäi käteen ja tippalinja räsähti alas. Soitin sitten Samille, joka tuli katsomaan ja sieltä oli pultti mennyt poikki. Lähdimme syömään ja hakemaan uutta pulttia. Kun veivi saatiin toimimaan piti tippalinja huuhdella, sillä se oli tullut uudelleen likaiseksi tippuessaan maahan. Onneksi se ei kuitenkaan mennyt rikki. Jatkoin pesua ja pesin vielä seinät ja lattian. Ilmastointihormit piti pestä todella hyvin. Pesuun kului todella paljon aikaa, mutta ihan kivaa se oli. Kun oli sadevaatteet päällä ja kuunteli musiikkia kuulokkeista niin aikakului oikein mukavasti painepesurilla pestessä. Kanalassa kuului kaikenlaista kolinaa ja räminää ja painepesuri piti karmivaa ääntä, mutta kun laittoi musiikin tarpeeksi kovalle niin kaikki pelottavat äänet sai onneksi sen avulla karkoitettua.

Perjantaina minun oli tarkoitus lähteä hakemaan sorakuormaa, mutta matkaan tuli pieniä mutkia. Käänsin jontikan ja ajoin sen tankille ja tankkasin sen. Sen jälkeen lähdin ajamaan kohti määränpäätä. Heti kun käänsin traktorin pihasta tielle ihmettelin, miksi se kulkee aivan kallellaan. Ajattelin, että pysähdyn tienpäähän, johon oli muutama satametriä matkaa, sillä siinä oli leveämpi kohta, jos joku haluaisi ajaa ohi. En kuitenkaan ehtinyt pysähtyä tiensivuun kun naapuri pysäytti minut ja sanoi, että takarenkaani on aiva tyhjä ja että traktori tulisi ajaa heti sivuun. Pyysin häntä ajamaan, sillä siinä vaiheessa traktori vemputti jo hullunlailla ja minulla oli vielä kärrykin perässä. Hän ajoi traktorin sivuun ja irroitti kärryn. Soitin Samille, joka tuli ja aloimme irroittaa rengasta. Rengas piti viedä paikattavaksi, sillä se oli aivan sohjona, koska vanne oli survonut sitä ja rengas oli tullut vanteelta alas. Tästä lähin kierrän kyllä traktorin aina ympäri ja katson että renkaissa on ilmaa. Kun Sami lähti viemää rengasta korjattavaksi me lähdimme Santun kanssa hakemaan maxumia ja ajamaan paskaa. Haimme traktorin suulista ja lähdin sitten hakemaan paskakärryä, joka oli lähi tilalla. Matkalla kävin tankkaamassa. Kuorma tehtiin vanhalla casella, jota kutsutaan Taavetiksi. En tykkää yhtään ajaa sitä, sillä en yllä kunnolla polkimille ja penkki ei liiku, enkä muutenkaan oikein hallitse pientä ja kapeaa traktoria, jossa kaikki tuntuu vaikealta. Huomasin kuintekin, että kun olin sillä vähän aikaa ajanut, niin se ei enää sammunut niin helposti ja homma alkoi sujua paremmin, vaikka en kyllä vieläkään tykkää sillä ajaa. Merkkasin jälleen aina ylös, että kuinka paljon paskaa oli mihinkin ajettu. Sain yhden n. 5 ha pellon valmiiksi ja siirryin sen jälkeen toiselle pellolle ajamaan paskaa. Sain sinne muutaman kuorman ajettua ja sitten huomasin, että kone ei toiminut oikein. Soitin jälleen kerran Samille ja kerroin ettei kärry toimi. Onneksi vain ylivääntöpultti oli mennyt poikki ja se vaihdettiin. Ketjut myös kiristettii, sillä ne olivat löystyneet. Ja jälleen homma sai jatkua. Kun menin hakemaan uutta kuormaa sain lähteä kotiin, sillä aika oli jälleen kerran rientänyt.

Kolmas viikko

Maanantai aamuna meinasi tulla kiire lähteä töihin, sillä kun aloin tehdä lähtöä kevari ei tahtonutkaan lähteä käymään. Onneksi pihasta löytyi vanhat fiat-traktori, joka lähti nätisti käymään. Ainut ongelma oli se, että se kulkee vain n. 25-30 km/h. Vauhti oli siis paljon normaalia hitaampaa, mutta ehdin juuri ajoissa kahdeksaksi perille. Ei sitten tarvinnut soittaa että tulen myöhässä :D. Aamusta korjailimme sokerijuurikkaan kylvökonetta. Minut perehdytettiin tarkemmin jontikan ja paskakärryn toimintaan. Vaihdoimme myös massikkaan öljyt. Se piti vetää käymää, jotta se saatiin ajettua halliin. Se vedettiin käyntiin fiiattia apuna käytten. Myöhemmin pesin massikan, kun se oli siirretty hallista pihalle.

Tiistaina olimme Eevan kanssa kylvämässä maksaruohoa, mikä siis tarkoittaa sitä, että nypittiin maasta maksaruohoa ja muhjuttiin sitä

paikkaan, jossa haluttiin sen kasvavan. Maksaruoho oli takoitus saada kasvamaan sellaisille siirtokatoille, joita sitten voidaan laittaa ekologisiksi katoiksi esimerkiksi mökille. Homma oli ihan kivaa, vaikka todella yksinkertaista olikin. Siirtokatoille, tai mitä ne nyt sitten olivatkaan oli jo kylvetty jonkinlainen kukka-kasvi-seos, mutta kasvetun yhteydessä siemenet olivat liukuneet mattojen viereen. Maksaruoho hypistellessä kädet tulivat todella pehmeiksi. Kun saimme sen homman valmiiksi menimme Rantalaan, jossa tehtiin Santun ja Eevan kanssa kiertokoe aiemmin korjatulle kylvökoneelle.

Keskiviikkona satoi joten kävimme hakemassa Mustialasta tilaamani mustiala-vaatteet. Ennen kuin lähdimme sinne teimme Samin kanssa viljelysuunnitelmaa tietokoneelle. Se ei ollut kovinkaan vaikeaa, piti vain tietää mitä haluaa missäkin kasvattaa. Sami kertoi miksi mitäkin laitetaan mihinkin ja neuvoi, kun näpyttelin tietokoneelle tietoja merkkasin mitä millekkin lohkolle tulee. Teimme viljelysuunnitelmaa vuodelle 2017. Iltapäivällä siivosimme Santun kanssa hallin. Vaikka koko päivän satoi vettä niin tekemistä riitti.

Tortaina perehdyttiin kylvökoneen toimintaan ja minulle selitettiin tarkkaan miten mikäkin toimii ja miksi. Perjantaina olimme jälleen kylvämässä maksaruohoa.