torstai 18. kesäkuuta 2015

Viimeinen viikko Suomessa

Maanantaina korjasimme ruiskua. Siitä oli mennyt vaijeri poikki, joka estää aisojen liikaa keinumista. Sen seurauksesta suodatin oli hajonnut. Aluksi vanha vaijeri piti irottaa ja lähteä hakemaan uusia osia. Vanhasta vaijerista irroitettiin suojus uuteen vaijeriin. Kun vaijerit oli kunnossa aloimme korjata hajonnutta nivelakselia. Siitä piti katkaista rälläkällä pätkä pois. Nyt kun olen joutunut rälläköimään millon mitäkin, niin se ei tunnu enää ollenkaan niin pelottavalta. Oikeastaan mitä enemmän sitä tekee sitä luontevammalta se tuntuu. Uskallan nyt jo tarttua rälläkkään paljon rohkeammin. Ei se lempihommaani vieläkään ole, mutta tuntuu jo paljon sujuvammalta. Samalla kun Sami korjaili nivelakselia ja rasvaili sitä niin aloin korjata ruuvipenkkiä. Siitä oli yksi pultti katkennut, joten toinen puristuspalkki (tai mikä se nyt onkaan) oli irti toisesta päästä. Pultin kanta oli jäänyt sinne sisään, joten siihen piti porata reikä. Kun reikä oli saatu porattua siihen tehtiin porakoneen avulla jengat ja laitettiin uusi pultti paikalleen ja jälleen oli ruuvipenkki kuin uusi. Kävimme myös säätämässä juurikaspellon muokkauskoneen siten, että riviväli osui kohdalle ja piikit muokkasivat rivien välistä.

Tiistaina minulla oli jälleen hammaslääkäri. Päivä ei mennyt ihan suunnitellusti, sillä kun lähdin terveyskeskuksen pihasta niin huomasin kevarini takarenkaan olevan aivan tyhjä. Pääsin pihasta n. 100m, jonka jälkeen soitin Samille ja Eeva tuli hakemaan minua. Renkaaseen saatiin sen verran ilmaa laitettua matkakompuralla, että saatiin kevari ajettua sivumpaan. Myöhemmin kävimme hakemassa sen peräkärryillä ja pyörä saatiin kotiin. Takarengankaassa oli suuri reikä ja koska olen enää vain viikon Suomessa sen korjaamisessa ei tähän hätään olisi mitään järkeä. Onneksi Samilta löytyi suulista kevari, jonka sain lainaan. Ensin piti kuitenkin imeä yamahastani tankki tyhjäksi. Bensat vietiin Rantalaan, jossa tyhjennettiin hondasta tankki ja vaihdettiin siihen yamahan akku. Ennen kuin päästiin kokeilemaan lähteekö suulissa seissyt kevari käymään, piti sen tankkiin vielä kaataa yamahasta otetut bensat. Honda kuitenkin lähdi hienosti käymään ja pääsin sillä lähtemään kotiin.

Keskiviikkona korjailtiin jälleen ruiskua. Siitä oli mennyt aisa poikki. Siitä piti rälläköidä pätkä pois, jonka jälkeen Sami hitsasi siihen uuden jenganpätkä, jonka avulla aisa saatiin kuntoon. Lisäksi ruiskun aisat rasvattiin ja ketjut öljyttiin. Sitten lähdimme irroittamaan kylvökoneesta hajonnutta hydrauliikkaletkua ja kun se oli saatu irti lähdin viemään sitä kaupunkiin korjattavaksi. Se korjattiin odottaessani ja sen jälkeen pääsimme asentamaan Samin kanssa hydrauliikkaletkun takaisin paikalleen. Lisäksi sokerijuurikkaan kylvökoneesta tyhjennettiin sinne jääneet siemenet.

Torstaina oli ohjelmassa maan ajoa, puiden siirtelyä ja soran kuormausta sekä kuljetusta. Aamulla ensimmäiseksi peruutin takapihalle ja kippasin maxumin kärryssä olleen maa kuorman sinne ennen kuin sade ehti pehmentää maan ihan mudaksi. Sitten piti saada kärry pois perästä ja sen tilalle koura. Kärryn sainkin itsenäisesti otettua traktorin perästä irti, mutta kouran kiinnityksessä tarvitsin Santun apua. Nostolaitteet eivät laskenee tarpeeksi alas, jotta laite olisi saatu helposti kiinnitettyä. Kääntelyn ja vääntelyn ja vähän kouran käsin siirtelynkin jälkeenkin saatiin se maxumin perään kiinni. Sitten menimme Santun kanssa lähi metsään, jossa Santtu karsi aiemmin kaadetun suuren kuusen ja minä vein tukit Rantalaan. Isoin tukki aiheuttikin ongelmia, sillä jouduin korjaamaan sen asentoa neljä kertaa matkan aikana. Jostain syystä se taipui aina sivulle, enkä siten voinut sen kanssa tiellä ajaa. Sain kuitenkin tukit vietyä niille varattuun paikkaan. Nyt kun puut oli saatu pois uuden tienpätkän tieltä, piti sinne lähteä hakemaan soraa. Aluksi irrotimme kouran Santun kanssa ja sen jälkeen otin kärryn jälleen maxumin perään. Sitten pääsinkin ajamaan sorakuopille, josta sora haettiin. Sami kuormasi ensimmäisen kuorman ja ajoi maxumin sieltä takaisin metsään, jossa Santtu odotteli kaivinkoneen kanssa. Hiekka painoi niin paljon, ettei kippi jaksanut aluksi nousta ylös. Kun siitä kauhottiin vähän kuormaa kaivinkoneella pois niin sekin alkoi kuitenkin toimia. Kun ensimmäinen kuorma oli toimitettu ja levityksessä lähdin hakemaan uutta kuormaa. Kun pääsin perille tein kuorman jontikalla, joka odotteli siellä ja sen jälkeen pääsin viemään kuormaa Santulle levitettäväksi. Kuormia ajettiin yhteensä kolme, jonka jälkeen sain lähteä kotiin viettämään juhannusta ja pakkailemaan Islantiin lähtöä varten.

Yhdeksäs viikko :)

Työviikko alkoi vasta tiistaina, sillä maanantaina minulla oli hammaslääkäri ja sen myötä vapaapäivä. Opettajani kävi katsomassa näyttöpaperit kuntoon ja saatiin homma hyvin hoidettua. Kun paperit oli saatu kuntoon menimme Samin kanssa ajamaan maata. Maa ajettiin tällä kertaa eri paikkaan, kuin aiemmalla viikolla. Nyt maan ajo paikkaan oli hieman pidempi matka, mutta peruuttaminen oli hieman helpompaa. Ainut ongelma oli, että kun peruutti niin piti varoa molemmin puolin olevia ojia ja peruuttaa kasvan päälle, mutta tilaanteesta selvisin hyvin kun vain vähän aikaa venkslasin traktoria ja kärryä. Kun maat oli ajettu pesupaikka jäi odottelemaan ja kävimme syömässä. Ruuan jälkeen kävimme tekemässä lapiodiagnooseja pellolle ja otin maanäytteitä. Maanäytteiden ottamisen jälkeen pesin vielä maxumin lasit ja lähdin sen jälkeen kotiin.
Lapiokokeiden tulokset: Ensin kaivoimme peruslohkon suojakaistalla, joka oli ollut heinällä viimeiset 10 vuotta. Maa oli savimaa, vähämultainenja matoja ei ollut, koska maata ei ollut muokattu vähään aikaan. Toisen diagnoosin samalta peruslohkolta, mutta viljellyltä osalta. Tällä hetkellä siinä oli kasvamassa sokerijuurikasta. Maa oli runsas multainen.


Keskiviikkona siivosin hiluxin ja golfin. Hiluxiin oli kertynyt paljon tavaraa ja ne piti ensin kerätä sieltä pois, sitten sain imuroida sen ja pestä sisäpinnat sekä lasit. Sen oltua valmis siirryin golfin kimppuun, josta ehsin vain tyhjentää ylimääräiset tavarat pois ja imuroida sen. Työn ohessa sain myös vahtia Eevalla hoidossa olleita tyttöjä. Siskokset olivat alle kouluikäisiä, joten vauhtia riitti. Sitten lähdimmekin ottamaan talosta mittoja vakuutuksia varten. Kaikki rakennukset mitattiin. Iltapäivällä kävimme vielä keräämässä Eevan ja tyttöjen kanssa kasviooni kasveja.

Torstaina leikkasin nurmikkoa. Leikkasin kokonaan Rantalasta nurmikot ja suulin taakse olikin päässyt kasvamaan varmaan metrin korkea heinikko. Hankaluuksien jälkeen heinikkokin saatiin kuitenkin alas ja suulin seinustakin on nyt siisti. Sitten menimme hakemaan massikan laitoimme sen perään sokerijuurikkaspellon muokkauslaitteen. Siitä piti poistaa joitakin S-piikkejä ja otin ne irti. Ne olivat kuitenkin todella lujaa kiinni. Lisäksi piti siirtää toisia piikkejä, jotta välit saatiin juurikkaalle sopivaksi. Joitakin muitakin ilmeiseti porkkananviljelyyn tarkoitettuja osia piti ottaa laitteesta irti, sillä ne haittasivat juurikaspellon muokkausta.

Perjantaina irrotin samasta laitteesta lisää osia ja etenkin tapit tuottivat hankaluuksia ja niitä piti rälläkällä hioa, jotta ne sai koneesta irti. Lisäksi nypin takapihalta puitten ympärille jääneet ruohot ja voikukat, joita ei ollus saanut ruohonleikkurilla ajettua. Kyllähän pihasta paljon siistimmän näköinen tulikin.



Kahdeksas viikko

Maanantai alkoi vauhdikkaasti kun jouduin soittamaan aamu seitsemältä Samille, etten pääse tulemaan töihin. Vuoden ikäinen kissamme oli repinyt jalkansa auki todella pahasti ja sitä piti lähteä kiireellä viemään eläinlääkäriin. Jalka oli osunut todennäköisesti johonkin lasisiruihin, pellinpaloihin tai piikkilankaan. Etujalasta oli jänne poikki ja lihas vaurioitunut. Eläinlääkäri laittoi kissan tippaan ja ompeli syvän avohaavan umpeen. Kissa sai myös vahvat kipulääkkeet joiden avulla kipu hiukan helpotti. Lääkärissä meni koko päivä ja kissaa piti vielä loppuilta vahtia. En siis maanantaina ehtinyt töihin, mutta onneksi Sami ymmärsi hyvin ja soitti vielä illalla, että miten kissan kanssa meni lääkärissä.



Tiistaina pääsin jälleen töihin ja kissa jäi kotiin paranemaan. Lähdimme aamusta tipulalle. Siellä odottelimme kunnes tiput saapuivat. Tiput kipattiin laatikoista lämpimään halliin. Ne jäivät aluksi yhteen kasaan ja lähtivät siitä pikkuhiljaa levittäytymään. Kun tiput jäivät tutustumaan uuteen kotiin, niin lähdimme lähipellolle. Sami kynsi sen kulman, koskaa maa oli todella märkää. Keräsin sillä välin kasveja kasvioon. Sitten lanasin kynnetyn alueen maxumilla. Maa lanattiin, koska seuraavana päivänä oli tarkoitus sataa, niin siten maa saatiin kuivumaan tasaiseksi. Kun pellon kulma oli valmis, ajoin traktorin Rantalaan ja lähdin kevarilla syömään. Sen jälkeen hioin seinän, joka aiemmin oli villoitettu ja levytetty. Hionnan jälkeen kolot, liitos kohdat ja ruuvin kannat kitattiin. Kuivuneet kitit hiottiin tasaiseksit ja loput kittaukset jätettiinkin rauhassa kuivumaan.


Keskiviikkona oli jälleen opelin laittamista kuntoon. Auton kanssa jarruteltiin, jos jarrut olivatkin ryytyneet. Kun auto saatiin halliin se nostettiin tunkilla koukusta yläs ja irroitettiin takarenkaat. Sitten jarrut avattiin ja tutkittiin onko siellä jotain suurempaa ongelmaa. Opetuspolkimeen Sami hitsasi jatkopalan, jotta jarrutus saatiin tehokkaammaksi. Kun opeli saatiin kuntoon mentiin laittamaan ruokaa. Syönnin jälkeen pääsin ajamaan maata. Sami kaivoi kaivinkoneella kuorman kärryyn ja minä sitten kuskasin maxumilla kuorman toiselle puolen pihaa. Maa kaivettii pesupaikalta, koska sinne jäi vesi seisomaan ja maan imukykyä pyritään parantamaan uudella soralla. Maa vietiin pihan toiseen laitaan, jossa oli oli kuoppaa, koska sieltä oli kaivettu kantoja ylös. Kärryn kanssa peruuttaminen oli hiukan hankalaa, sillä sateesta johtuen maa oli pehmennyt. Neliveto päälläkään ei meinannut onnistua, sillä renkaat lähtivät luistamaan. Siinä meni traktori hiukan sivuluisuakin. Sami tuli neuvomaan miten onnistun, kun homma ei meinannut lähteä sujumaan. Hyvien neuvojen ja apujen ansiosta homma kuitenkin alkoi pikkuhiljaa sujumaan ja kuormat saatiin kuskattua. Illalla pääsin vielä tekemään iltatipulan eli kävimme Eevan kanssa tarkastamassa että kaikki toimii ja kerättiin kuolleet tiput pois. Sitten pääsinkin lähtemään kotiin.


Torstaina oli ohjelmassa seinän hiontaa ja maalausta. Hion aluksi loput kittaukset, jotta seinä saatiin tasaiseksi ja maalaus kuntoon. Sitten tein teippaukset loppuun ja muutkin suojaukset, ettei maalia sotkeudu joka paikkaan. Lisäksi seinästä harjattiin pölyt pois. Sitten pääsinkin jo maalaamaan. Eeva neuvoi miten maalaan ja mistä. Maali sekoitettiin harjanvarrella ja kaadettiin sen jälkeen pienempään ämpäriin. Ensin maalasin pienemmällä sudila reunat. Sen jälkeen maalasin seinät telalla. Maali jätettiin rauhassa kuivumaan ja menimme Eevan kanssa heittelemään polttopuita sisälle. Kun niitä oli heitelty ja pinottu jonkin aikaa ja pino oli muutaman kerran kaatunutkin, niin menin maalaamaan seinän toiseen kertaan. Sitten seinä jätettiin kuivumaan ja lähdin kotiin.


Perjantaina jatkoin polttopuiden laittoa. Sain pinot pysymään pystyssä tekemällä kahta pinoa yhtä aikaa ja tekemällä pinoista vähän matalammat. Puukasa ei mahtunut kokonaan sisään siihen rakennukseen, niin lähdin hakemaan kauhaa Rantalasta, jotta sai jontikan avulla kuskattua puut toiseen rakennukseen. Puita ei sinne pinottu vaan ne heitettiin ovesta sisään. Kävin välissä syömässä ja maalaamassa vielä yhden seinän osan kertaalleen. Sen jälkeen menin jatkamaan puiden sisään ajamista. Iltapäivällä lähdimme katsastamaan opelia ja matkalla haimme kissalle lisää kipulääkettä eläinlääkäriltä. Auto meni kuin menikin heittämällä läpi katsastuksesta ja nyt vain täytyy laittaa opetuslupa hakemukset menemään niin päästään ajoa harjoittelmaan.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Seitsemäs viikko ja toukokuun loppu häämöttää




Viimeinen viikko toukokuuta starttaa. Maanantaiaamusta menimme tipulaan tasoittamaan lapiolla turpeet, jotta joka kohdassa olisi turvetta ja lattia ei näkyisi. Myöskään kasoja ei saisi hirveästi olla. Kun saimme tasattua turpeen tasaiseksi n. 4 cm kerrokseksi laskimme tippalinjat ja ruokkijat alas. Sitten ruokkijoihin laitettiin metalliset torvet, jotka ohjaavat rehun ruokkijoihin. Matkalla Rantalaan pysähdyimme pellolle katsomaan kuinka sokerijuurikas on kasvanut ja pinnallehan se oli jo noussut. Ruuan jälkeen kävimme Eevan kanssa etsimässä kasviooni tarvittavia kasveja ja otin niistä kuvia. Kun kuvat oli otettu lähdimme Samin ja Santun kanssa ajamaan suulille. Siellä otimme kylvökoneen maxumin perästä pois, jotta se saatiin laitettua carrierin eteen. Santtu jäi sen kanssa touhuamaan ja me lähdimme Samin kanssa Rantalaan pesemään ruiskua. Pesun jälkeen se täytettiin. Sitten sain lähteä kotiin.

Tiistaina pesimme jälleen ruiskun. Tällä kertaa perusteellisemmin. Jokainen ruiskun suutinkin avattiin ja suodattimet putsattiin. Sitten irroitin jälleen etupöntön traktorista ja peruutin ruiskun suuliin. Sen jälkeen tankkasin jontikan ja otin sen perään kouran metsätöitä varten. Kuitenkin ennen kuin koura saatiin perään piti siirtää sen edessä olevaa kärryä. Kun se oli saatu koukkuun kiinni sen kanssa ajettiin n. 30 metriä eteenpäin ja sitten mahtuikin jo ottamaan kouran perään. Kärry siirrettiin takaisin siten, että otin kouralla kiinni kärryn aisasta ja sen avulla työnnettiin kärry paikoilleen, koska eihän kärryä tietenkään koukkuun kiinni saanut kun koura oli takanostolaitteissa ja täten tiellä. Ruuan jälkeen lähdimme Eevan kanssa katsastamaan opelia. Nooh... eihän se läpi mennyt. Onneksi vika oli auton kohdalla pieni. Siinä oli sekarenkaat paikallaan eli kolme rengasta oli nypityt nastarenkaat ja yksi oli vanha kesärengas, joka oli jouduttu siihen vaihtamaan puhjeneen renkaan tilalle. Opetuspolkimen kanssa olikin sitten isompia ongelmia. Poljin jäi pultin alle jumiin kun sen painoi pohjaan, eikä se jarruttanut takaajarruilla lähes ollenkaan. Ei auta kuin jälleen hiukan fiksailla sitä jarrua. Kun katsastusreissu oli saatu päätökseen ajoin jontikalla metsälle, jossa Sami ja Santtu olivat kaatamassa puita. Kävin vähän metsässä kiertelemässä ja sainkin napattua muutaman kuvan muutamasta kasvista, joita vielä tarvitsin kasviooni. Ennen kuin pääsin lähtemään kotiin, irroitimme vielä jontikasta etukuormaajan, jotta sen kanssa on helpompi kuskata tukkeja metsässä kolhimatta puita.


Keskiviikkona pesin carrieria. Ajoin sen ensin suulilta kotiin ja pesupaikalle. Sen jälkeen laskin siitä sivulevikkeet alas. Kone oli todella kurainen ja painepesurin avulla piti irroittaa siitä kovia mutakikkareita, jotka vaativan jonkin verran vettä ennen kuin irtosivat. Kuraa olikin sitten joka paikassa vähän ajan päästä. Onneksi vaihdoin sadevaatteet päälle ennen kuin aloin sitä pestä. Kun sain suurimmat liat pois ja pestyä kaikki paikat mihin ylsin. Nostin sivulevikkeet ylös tarkempaa pesua varten. Loput liat pestiin pois ja sitten ajoin yhdistelmän etupihalle, jossa rasvasin carrierin. Rasvausta varten laskettiin jälleen sivulevikkeet ja kone alas. Muutamaan nippaan rasva ei suostunut menemään, joten purimme ja avasimme nipat ja siellä olikin nipoissa sisällä kovat likakikkareet, jotka estivät rasvan menemisen. Lopuksi vielä öljysin koneen. Paljaat metallit ja muuten maalittomat kohdat piti öljytä, jottei kone niin helposti lähde ruostumaan.

Torstaina ohjemassa oli seinän villoitus ja levytys. Aluksi piti mitata villoitettava seinä, jotta osattiin leikata villat oikean kokoisiksi paloiksi ja laittaa seinään. Kun villat oli saatu laitettua piti levyt sahata oikean kokoiseksi. Ensin piirrettiin levyyn merkit ja viivat joita pitkin sahattiin sähkösirkelillä. Muutaman kerran sahaukseni heitti sen verran, että tarvitsi hiukan korjailla suoremmaksi, mutta kyllä se kohtalaisen hyvin sujui ja saatiin seinä levytettyä. Levynpalaset ruuvattiin yksi kerrallaan seinään kiinni porakoneella. Ruuan jälkeen menimme lähitilalle auttamaan, kun sinne tuli kanalaan pieniä broilerin alkuja. Tipuja tuli n. 26 000, joten siinä sai kuunnella piipitystä ja latoa laatikoita. Hallissa oli todella lämmin, sillä siellä oli 36 astetta lämmintä, jottei tipujen tule kylmä. Täytyy kyllä sanoa, että ovathan ne tiput todella suloisia piitittäjiä :)